NHL-viikon Top-10

NHL-runkosarjan alku lähestyy. Kiekko putoaa ensimmäisen ottelun ensimmäiseen aloitukseen tasan viikon päästä Prahassa! Kauden ensimmäisessä Top-kympissä sekalaisia aiheita, merkityksettömiä kommentteja, ja toisen käden tietoja noin harjoitusleirijakson puolivälissä.

1. Dallas Stars tiesi jotain!

Ei lähdetä hehkuttamaan harjoitusleiripeleissä nähtyä liikaa. Tiedämme paremmin. Mutta ehkä Dallas Stars sittenkin tiesi jotain paremmin, kuten muutama blogipostaus sitten huvin vuoksi otsikoimme?

Nils “Nisse” Lundqvist, jota New York Rangers ei tarvinnut Manhattanilla, tekee hienon maalin Texasissa. “Snyggt!”, kuten valkoisen leivän maassa sanotaan.

Tervetuloa läntiseen konferenssiin, Nisse!

2. Chychrun

Kohina Arizona Coyotesin puolustajan Jakob Chychrunin mahdollisesta siirrosta muualle jatkuu kovana.

Joukkueet kaartelevat Arizonan autiomaassa kuin korppikotkat, saadakseen Kojooteista ja Takatukka-areenalta pois haluavan pakin pois. Hyvä puolustaja, mutta hinta on siksi haasteellinen. Ykköskierroksen varausoikeus, plus hyvä prospekti ainakin vaihdossa.

Toronto Maple Leafs, Ottawa Senators, Edmonton Oilers, St. Louis Blues, Columbus Blue Jackets, Los Angeles Kings, ja muutama muu on mainittu kiinnostuneina seuroina.

Palkkakatto-ongelmia on monella näistäkin.

3. NHL:n komeimmat valmentajat

Kauneus/komeus on tietenkin subjektiivista. Katsojan silmässä. Huomiota herätti tällä viikolla jonkin verran applikaatio-tutkimus, jolla NHL-valmentajat laitettiin komeusjärjestykseen. Tällä blogilla pysytään oletetuilla vahvuusalueilla, eikä miesten komeus kuulu niihin.

Mutta tässä asiasta kiinnostuneille lista:

Pidin positiivisena, etten sen kymmenen sekunnin aikana, minkä tähän käytin, huomannut ikärasismia ainakaan. Starbu-luokan Darryl Sutter ja Rick Bowness – molemmat komeita herrasmiehiä omalla tavallaan – ovat kuuden parhaan joukossa.

Jon Cooperia olen pitänyt komeana kaverina, 27. sija on pettymys.

Edmonton Oilersin fanit kaupungissa ovat tietenkin otettuja Jay Woodcroftin ykkössijasta. En tiennyt muuten, että Woodcroft oli lapsinäyttelijä. En kuitenkaan uskalla laittaa hänen kuuluisinta elokuvakohtaustaan tänne. Kiinnostuneet voivat sen löytää helposti itse.

Bruce Boudreau oli itsekin yllättynyt 16. sijasta.

4. Mielettömät paineet Slafkovskyn leveillä harteilla

Ei ole helppoa olla 18-vuotias NHL:ssä, ja vielä NHL Draftin ykkösvaraus. Ei etenkään jääkiekon mekassa Montrealissa. Ei etenkään, kun näytät fyysisesti täysin valmiilta NHL-ammattilaiselta. Kuinka monta pelaajaa, jotka painavat vaa`assa yhtä paljon olikaan? Viisi?

Montrealissa seurataan ykkösvarauksen jokaista liikettä jokaisessa harjoituksesa ja jokaisessa täysin merkityksettömässä harjoituspelissä. Jokaikistä GM Kent Hughesin antamaa kommenttia tutkitaan, ja tulkitaan sanantarkasti, ja rivien välistä lähes mielettämällä tavalla.

Hughes puhuu siitä, että on tehtävä mikä on pelaajan kehityksen kannalta parasta. Montreal Canadiensin Directeur General joutuu tekemään epäsuosittuja päätöksia joukkueensa paras mielessä.

Onko Slafkovsky jo nyt historian pahin pettymys?

Hän oli Buffalon tulokaspeleissä loistava, sen jälkeen AHL- ja NHL-pelaajien kanssa NHL-leiripeleissä ei niinkään.

Kaveri on vasta 18-vee. Hän ei missään vaiheessa ollut edes dominoiva pelaaja edellisessä seurassaan kaukaisessa kaupungissa, jossa on vanha yliopisto ja joki keskellä. Jäitä hattuun. Vuosi lisää kehitystä vaikka siellä ei haittaa yhtään pelaajaa, joka on vasta 18-vuotias.

NHL Draftissä ei ole tarkoitus valita tämän hetken parasta pelaajaa, vaan pelaaja, josta tulee paras pelaaja. Montreal Canadiensin leiriltä raportoidaan, että Habitantsin toisen kierroksen varaus Owen Beck on varastanut shown leirillä.

Myös Beckin kehityksen kannalta olisi parasta pelata vielä lisää junnukiekkoa.

5. Chicagosta sopimusten hautausmaa?

Chicago Blackhawksin viimeaikaisia siirtoja ei huvita edes alkaa yrittää ymmärtää, mutta tässä jotain mielenkiintoista, ellei joku muukin ole huomannut:

Jos tarkastelet Hawksin palkkakaton alle sijoittuvaa koko joukkueen Cap Hittiä tai pelaajabudjettia, esimerkiksi luotettavasta lähteestä CapFriendlystä, huomaat, että kahden vuoden päästä kesällä 2024 Black Hawksilla on pelaajasopimuksia (tämän päivän tiedon mukaan) vain vähän alle 18 miljoonan dollarin arvosta.

Tilanne tulee varmasti muuttumaan vielä ennen sitä, mutta tämä on jotain täysin ennennäkemätöntä.

Jos palkkakatto nousee siihen mennessä odotetusti noin viidellä miljoonalla dollarilla per joukkue, Hawksilla olisi periaatteessa tilaa lähes 70 miljoonan dollarin edestä.

Tarkoittaako tämä sitä, että huonoja sopimuksia aletaan hautaamaan tuuliseen kaupunkiin piakkoin, Arizonan sijasta?

Toinen asia on se, uskommeko joukkuekohtaisen palkkakaton nousevan odotetulla tavalla? NHL uskoo kypärä- ja paitamainosten tuovan niin paljon rahaa kassaan, että jopa kymmenen miljoonan korotus joukkuekohtaiseen pelaajabudjettiin on mahdollinen kaudelle 2025-26 tultaessa.

En itse jaksa ajatella näin positiivisesti. Mielenkiintoinen arvio silti. Tulee vaikuttamaan toteutuessaan huomattavasti siihen, minkäarvoisina pidämme nykyisiä ja tulevia pelaajasopimuksia.

6. Spencer Knight

14.5 miljoonaa dollaria maalivahteihin? Muutama vuosi on vierähtänyt siitä, kun Dallas Starsia syytettiin liiallisesta satsauksesta tolppien väliin. Florida Panthers teki juuri kolmen vuoden jatkosopimuksen 21-vuotiaan maalivahdin Spencer Knightin kanssa (sopimus astuu voimaan vuoden päästä). Sopimuksen AAV on kohtuullisen hyvä lupaavalle vahdille, $4.5 miljoonaa per kausi.

Syy tähän sopimukseen jo nyt on yksinkertainen. Florida Panthersin johdon uskotaan pelänneen ensi kesänä tulevia tarjouslakanoita (NHL-blogin virallinen termi, englanniksi “Offer sheet”). Siihen tilanteeseen Panthers ei halunnut joutua. Seuran voittoikkuna on auki nyt.

Eli vuoden päästä kauden alkaessa Florida Panthers maksaa kahdelle maalivahdille yhteensä $14.5 miljoonaa dollaria. Sergei Bobrovskylle maksetaan tasan kymmenen miljoonaa kaudesta kevääseen 2026 saakka.

Tämä on mielenkiintoinen tilanne ja kehitys, koska jotain tulee tapahtumaan. Yksi asia hieman mietityttää Floridassa. Uusi valmentaja. Jos Paul Maurice todella on historian parhaita koutseja, miksei hän koskaan puuttunut Winnipegissä siihen, mihin Rick “Bones” Bowness puuttui heti ensimmäisellä viikollaan?

7. Sandinin sopimus

Yksi harjoitusleirin alusta sopimusneuvottelujen takia poisjäänyt pelaaja palaa kaukaloon Torontossa. Puolustaja Rasmus Sandin allekirjoitti kahden vuoden diilin, AAV $1.4 miljoonaa.

Sandin on 22-vuotias. Raporttien mukaan hänen leirinsä otti yhteyttä Leafsin johtoon herättääkseen neuvottelut henkiin ja nopeuttaakseen niitä sen jälkeen, kun puolustajat Jake Muzzin, Jordie Benn, Carl Dahlström, ja Timothy Liljegren olivat kaikki sairaslistalla.

Puolustaja itse päätti ikäänkuin lähteä auttamaan joukkuettaan, ja hyväksyi periaatteessa Leafsin aikaisemman tarjouksen.

Toronto on yksi niistä joukkueista, jotka taiteilevat aivan palkkakaton päällä.

8. Puljujärvi-trade vieläkin mahdollinen?

Edmonchukissa jaksetaan puhua Biisonikuninkaasta yhä päivittäin. Osa Oilersin kannattajista rakastaa pelaajaa, osa ei yhtä paljon. Kaikesta päätelleen Öljyn GM Ken Holland on yrittänyt kaupata kesän 2016 NHL Draftin yllättävää nelosvarausta kesän aikana, saamatta haluamaansa korvausta.

Edmonton on joukkue, jolla palkkakatto kiristää vähän liian lähellä. Ehkä aikaisempi pyyntö Puljujärvestä oli samankaltaisen historian omaava pelaaja. Sittemmin varausoikeus, arviolta toisen tai kolmannen kierroksen varausoikeus. Rehellisesti sanottuna tämän hetken markkinoilta Biisonikuninkaasta voisi saada ehkä kolmannen kierroksen varausoikeuden. Mikä suututtaisi suositun pelaajan fanit.

Todd McLellandin valmennusryhmä teki aikansa töitä lupaavan pelaajan kanssa. Uusi mahdollisuus tuli Suomen reissun jälkeen 2020, ja 2021 syksyllä Ken Hollandin otettua seura johtaakseen. Aika hyviä alkuja viimeisillä kausilla, etenkin viime kauden alussa.

Suosittu pelaaja, jolla on edistyneitten tilastojen eksperttien mielestä paljon enemmän annettavaa kuin mitä toistaiseksi on nähty. Toiset epäilevät pelikäsityksen riittävyyttä.

Mielenkiintoinen tilanne kaiken kaikkiaan. Allekirjoittanut ei ole ollut vakuuttunut #13:n esityksistä harjoituspeleissä, mutta uskon, että annettavaa voisi vielä olla. Aina on ajateltava posin kautta pelaajasta, jolla on taitoja. On vain löydettävä oikea rooli, ja päästävä oikeaan tuntumaan. En usko, että maailman parhaan pelaajan kanssa pelaaminen sopii kaikille. Siinä on pakko tehdä tulosta. Paljon tulosta. Maailmassa on muitakin pelaajia.

Anaheim Ducks, tai aikaisemmin etenkin Seattle Kraken voisivat olla, tai olisivat voineet olla mahdollisia seuroja, jotka voisivat olla kiinnostuneita vaihdosta. Seattle Kraken sai jo paremman pelaajan Columbuksesta elokuun alussa, kun se antoi kolmannen ja neljännen kierroksen varausoikeudet Blue Jacketsille, ja sai Oliver Björkstrandin.

Jos tämä oli hinta, jolla Björkstrand liikkui, Biisonikuninkaan fanien ei kannata ottaa loukkauksena viimeaikaisia spekulaatioita hänen arvostaan pelaajamarkkinoilla.

9. Mitchell Marner pakiksi?

Liittyen Toronto Maple Leafsin puolustuksen loukkaantumissumaan, mielenkiintoinen poiminta Leafsin leiriltä. Toronton 25-vuotiasta Mitchell Marneria pidetään hyvänä puolustavana hyökkääjänä. Joukkueen valmennus harkitsee hänen käyttämistään puolustajana, jos tilanne vaatii.

Kokeilemisen arvoinen idea jo, tai etenkin jo harjoitusleiripeleissä.

Tästä tulee mieleen ajat, jolloin Scotty Bowman laittoi Sergei Fedorovin pariinkin eri otteeseen pakiksi Detroitissa, kun Red Wingsiltä loppuivat puolustajat. Fedorov otti pelipaikan vaihdon positiivisesti vastaan. Hän pelasi todella hyvin kymmenisen peliä Chris Chelioksen parina.

Bowman oli aikaisemmin tehnyt samanlaisen kokeilun Montrealissa, kun hän laittoi Bob Gaineyn puolustajaksi.

10. Summit Series ja Moscow Maple Leafs

Vielä kiitos kaikille, jotka seurasivat blogin ohessa syyskuun aikana ilmestynyttä yksitoistaosaista retrosarjaa ”27 päivää syyskuussa”. Aiheeseen liittyen vielä yksi huomio, perustuen viikoittain ilmestyvään erinomaiseen Kanadan yleisradion, eli CBC:n tuottamaan neliosaiseen “72 Summit” dokumenttiin.

Lue Summit Series “27 päivää syyskuussa” -juttusarja, jos et vielä ennättänyt.

Haastateltavat kanadalaispelaajat puhuvat kyyneleet silmissä Moskovaan tulleista noin 3,300:sta pohjois-amerikkalaisesta kiekkofanista. Näitten ihmisten kannatus oli käänteentekevää viisikymmentä vuotta sitten. Team Canada oli buuattu jäältä Vancouverissa. Joukkuetta oli haukkunut Kanadan oma suurlähettiläs Ruotsissa.

Sen jälkeen tappio Game 5:ssa, jota Kanada oli johtanut maalein 4-1 yhdessä vaiheessa. Moskovaan matkustaneet kannattajat antoivat suosionosoitukset seisaaltaan tuon ottelun jälkeen, ja lauloivat kansallislaulun kovaäänisesti. Phil Esposito lupasi, etteivät vaahterapaidat häviäisi sen jälkeen peliäkään.

Kannattaa katsoa tuo dokumentti, kun siihen tulee tilaisuus. Muitten kuin virallisten ottelulähetysten ulkopuolelta kuvattujen filmien kautta todella pääsee näkemään, miten kovaa kamppailu maailman jääkiekkoherruudesta oli.

Ja vielä, tein omasta mielestäni lähes sherlockholmes -tason löydon dokumentista.

Tuossa on selvästi 88-vuotias Cyclone Taylor katsomassa peliä. Jääkiekon ensimmäinen todellinen supertähti, maailman parhaiten palkattu urheilija kauan kauan sitten.

Täällä Jouni Nieminen, Edmonton


Scroll to top